Punaisia silmiä, ihohuokosia ja teräviä varjoja - tässä yleensä salaman tulos. Osaava kuvaaja osaa kuitenkin käyttää salamaa järkevästi ja oikeassa paikassa. Tässä osiossa kerrotaan lyhyesti, miten salamaa voi käyttää sekä henkilö- että tanssilattiakuvissa.

Salaman voimakkuuden määrittäminen

Hyvin usein kamera mittaa salaman voimakkuuden jollakin tietyllä laskukaavalla. Yleisesti käytetty laskutapa on TTL, jossa valoa mitataan reaaliaikaisesti, jolloin periaatteessa ylivalotusta ei voi tapahtua. Toinen Canonin käyttämä tapa on E-TTL, jossa salaman voimakkuus määritellään esisalaman avulla. Olipa kamerassasi mikä järjestelmä tahansa, niin tutustu kameraasi ja salaman käyttäytymiseen eri olosuhteissa. Tällä tavalla pystyt paremmin arvioimaan lopputuloksen varsinaisessa kuvaustilanteessa.

Käyttipä kamerasi mitä mittausjärjestelmää tahansa, niin yksi asia vaikuttaa hyvin voimakkaasti salaman voimakkuuteen: aukon koko. Salaman voimakkuus on nimenomaan määritelty aukon koon avulla niin, että suurempi aukko vähentää salamaa ja pienempi aukko lisää salamaa. Siten aukolla f/2 salama on heikompi kuin aukolla f/4. Kannattaa myös muistaa, että valotusaika ei vaikuta millään tavalla salaman voimakkuuteen, valotusaika ainoastaan määrittää kuinka paljon muuta valoa salaman lisäksi tallentuu kuvaan. Pelkän salaman valo ainoana valonlähteenä on usein liian raaka, siksi kannattaa valotusaikaa säätää kohtalaisen pitkäksi jotta ympäröivää valoa tulisi mahdollisimman paljon mukaan.

Ihmiskuvat

Teknobileissä on usein niin hämärää, että kuvaajalla on kaksi mahdollisuutta saada tarpeeksi valoisia ihmiskuvia: salamalla tai kasvattamalla aukon kokoa ja valotusaikaa todella suureksi.

Aukon ja valotusajan kasvattaminen ei usein tule kyseeseen, sillä kuvattavat kohteet tai itse kuvaaja liikkuvat niin paljon, että kuvista tulee liian epätarkkoja. Tämän takia usein ainoa mahdollisuus saada hyviä ihmiskuvia on käyttää salamaa. Salaman käytössä on kuitenkin monia haittoja: ihmiset näyttävät pelästyneitä ja ylivalottuneilta, sekä alkuperäinen valaistus häviää kokonaan.

Hyvin usein bileistä napatut naamakuvat ovat hieman koomisen näköisiä. Tämä johtuu siitä, että kuvissa on käytetty salamaa ja valotusaika on niin pieni, että kuviin tallentuu sekunnin murto-osa: hyvällä tuurilla saat juuri sen kuvan missä kaikilla on siiderit suussa ja silmät puolitangossa. Mitään muuta, kuten esimerkiksi taustaa, ei kuvassa sitten näykään.

Mikäli kamerassasi on mahdollisuus säätää aukon kokoa ja valotusaikaa, voit käyttää niin sanottua slow sync flash -tekniikkaa. Tämä tekniikka perustuu pitkään valotusaikaan ja salaman käyttöön. Tarkoitus on, että laitat aukon koon valaistusolosuhteita hieman pienemmäksi ja valotusajan olosuhteita suuremmaksi. Tämän jälkeen laita salama päälle ja ota kuva. Salaman välähdys pysäyttää kuvattavan kohteen, mutta samaan aikaan pitkä valotusaika tuo kuvaan liikettä ja eloa sekä myös hehkua taustaan. Pitkän valotusajan ansiosta myös kuvan alkuperäiset värit tulevat paremmin esiin.

Jalustaa ei tarvitse käyttää, pieni epätarkkuus voi olla hyväksi tässä tekniikassa. Hyvän onnistumisen edellytyksenä on usein voimakas, laajalle alueelle leviävä ja parhaassa tapauksessa epäsuora salama. Slow sync flash -tekniikkaa ei kannata kuitenkaan liioitella, sillä liika liike saattaa tehdä joskus kuvasta liian suttuisan.

Kokemuksesta voimme sanoa, että tämän tekniikan hallitseminen vaatii harjoittelua ja monta epäonnistunutta otosta, mutta lopputulos voittaa usein perinteisellä salamatekniikalla otetut kuvat 6-0. Itse havaitsimme nyrkkisääntönä, että valotusajan on usein annettava olla rohkeasti tarpeeksi pitkä, jotta taustan hehku tulee tarpeeksi voimakkaana esille. Sopiva aika riippuu useista seikoista, kuten taustavalon vähäisyydestä tai siitä onko salama suora vai epäsuora. Suoralla salamalla hämärämmässä tilanteessa valotusaika voi olla reippaasti sekunnin tai yli.

Orjakennolla tai langattomalla järjestelmällä kuvattaessa salamankäyttö voi olla huomattavasti vapaampaa, sillä salama tulee sivusta, eikä siten pilaa kuvan värejä ja syvyyttä. Tälläisen järjestelmän käyttö vaatii hieman harjoitusta, mutta parhaimmillaan se tuottaa selvästi parhaimmat tulokset. villevaavu.org suosittelee ehdottomasti orjakennoa ja irtosalamaa, jos bilekuvaaminen kiinnostaa enemmän. Itsellemme moisten hankkiminen avasi aivan uudenlaisia näkökulmia bilekuvaamiseen ja mahdollisti otokset tilanteissa joissa aikaisemmin olisi saanut pelkkää suttua.

Esimerkkinä on langattomalla salamalla otettu kuva. Kun kuvaa tarkastelee ajatuksella, siitä kyllä huomaa että se on salamalla otettu. Salama ei kuitenkaan pistä kovinkaan voimakkaasti silmään, ja taustan hehku tulee mukavasti esille. Aukkona kuvassa on f/2.8 ja valotusaika noin 1/4 sekuntia.

Tanssilattiakuvat

Tanssilattiakuvalla tarkoitetaan tässä kuvaa, jossa haluat kuvata suuren määrän ihmisiä tanssimassa. Näissä kuvissa emme suosittele salaman käyttöä, ellei käytössä ole langatonta orjasalmaa tai kokonaan langatonta järjestelmää. Mikäli käytössäsi on hyvä irtosalama tai kohtalainen vakiosalama, voit käyttää salamaa niin sanottuna täytesalamana, eli valaista kuvan etuosaa. Tällöin kannattaa kuitenkin asettaa salaman teho tarpeeksi heikoksi tai jopa peittää salamaa jollakin läpäisevällä esineellä kuten nenäliinalla.

Mikäli kuvaat yksittäisiä ihmisiä tanssilattialla kannattaa tilanteeseen suhtautua kuin muuhun ihmiskuvaukseen.

Kenties suurin ongelma tanssilattiakuvissa on savu, joka aiheuttaa valon ikävää siroontumista, jolloin kuvasta tulee harmaa ja läpinkymätön. Paras ratkaisu tähän on odottaa savun hälvenemistä tai pyrkiä käyttämään epäsuoraa salamaa.